Itse asiassa tää postaus on kaikista postauksista turhin! Nooooooo eipä tässä mitään, kunhan juhlin kaheksaa lukijaa (hei kaks viikkoo vasta takana ♥) ja neljää seuraajaa bloglovinissa ja sitä yhtä ja ainoaa blogilistalla. (Liittykää sakkiin, joko oikein lukijoiksi tai sitten muiden teiden kautta. Hihii!) kaiken tän kaheksanlukijaa - juhlan lisäks uudistin niin vähän yläbanneria, sivupalkkia kuin koko sivuakin, taustat mukaanlukien ja tykkään kyllä joo! Mutta mitä mieltä te ootte, kertokaa se? Mut hei, enää alta tunnin niin viiskytviispäivää. ♥
xoxo iraaaaaaaaaa kiitti kaikille lukijoille! Hihiiiii ootte ihanii :------)
pps! London calling to the imitation zone
Forget it, brother, an' go it alone
London calling upon the zombies of death
Quit holding out-and draw another breath
London calling-and I don't wanna shout
But when we were talking-I saw you nodding out
London calling, see we ain't got no highs
Except for that one with the yellowy eyes
Forget it, brother, an' go it alone
London calling upon the zombies of death
Quit holding out-and draw another breath
London calling-and I don't wanna shout
But when we were talking-I saw you nodding out
London calling, see we ain't got no highs
Except for that one with the yellowy eyes
ja se, miksi mä kaivoin mun lontoonmuistoarkistoista tällaisen kuvan niin öö..... No, syksy on varmaan tositositosi monelle vaikeeta, hankalaa, ahdistavaa, paineidentäytteistä ja sydänjuurten riepovaa aikaa. On kuitenkin muistettava, että taivaalla oikeesti paistaakin aurinko ja pimeessä tunnellissa on tulee joskus loppu, jokaiseen lukkoon on avain ja että kaikki selkenee ja aurinko tulee taas. Vaikka se pysyykin nyt varmasti jonkun aikaa kaukana meistä, antaa talven hiipua ohitse, se on kyllä jossain. Ja se voi paistaa myös meidän sisällä, jos me vaan halutaan niin! ♥ heipus öitä ja niin edelleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti